Enpä olisi viikko sitten lauantaina arvannut, kuinka kiireinen viikko odotti minua nurkan takana. Olen pitkin talvea täyttänyt potentiaalisten työnantajien nettihakemuksia, jos vaikka pääsisin takaisin työelämään. Nettihakemuksissa olen noudattanut aikaisemmin tekemääni listaa työpaikoista, jonne haluaisin töihin. Olen tämän viikkoa juossut eri yritysten työhaastatteluissa. Mukana oli myös työpaikkoja, jonne en edes muistanut lähettäneeni nettihakemusta.

Työhaastattelu on erikoinen tilaisuus, jonka onnistuminen riippuu haastattelijasta, haastattelupaikasta sekä työnhakijan omasta motivaatiosta ja innostuneisuudesta. Haastattelun runko on lähes aina samanlainen. Samat kysymykset toistuvat tosin eri muodoissaan. Työhaastattelussa saatetaan myös testata hakijan yleistietoa ja todenperäisyyttä mitä hassuimmilla kysymyksillä. Tässä muutama hauska kysymys, joita minulta tämän viikon aikana kysyttiin.

Halvalle ja imelälle hajuvedelle tuoksahtanut nutturapää pyysi minua luettelemaan Norjan naapurimaat. ”Suomi, Ruotsi ja Venäjä”, minä vastasin. Jatkokysymys koski Oslon lentokenttää. Nutturapää yritti saada minut epätietoisuuden partaalle, mutta valitettavasti tiedän Oslon lentokentän. Se on Gardermoen, ja olen jopa käynytkin siellä muutama vuosi sitten.

Luultavasti siivouskomerossa työtään tekevä ja epäsiistissä kesäpuvussaan esiintynyt nuori herra keskittyi myöskin maantieteeseen. Minun piti luetella hänelle vähintään viisi Euroopan maata, jolla on punavalkoinen lippu. Olipa helppo kysymys, sillä tiedänhän minä tämän eli Tanska, Latvia, Puola, Monaco, Sveitsi, Itävalta ja Turkki. Yrittiköhän nuori nousukas saada minut hämilleen, koska hänen mielestään Itävallalla ei ole punavalkoista lippua? Vai testasikohan hän vain minua muuten vain? Koska nousukkaalla oli läppäri avoinna pyysin häntä tarkistamaan Googlesta Itävallan lipun värit. Tarkistuksen jälkeen hän ihmetteli, milloin lippu on vaihtunut kaksiväriseksi. Jätin sanomatta oman jatkokommenttini, sillä vaikka Itävallan punavalkopunalippu on virallistettu 1918, on sen alkuperä pystytty jäljittämään noin 800 vuoden taakse eli se on yksi maailman vanhimmista lipuista.

Hyvin istuvassa puvussaan esiintynyt erään yrityksen toimitusjohtaja heitti minulle pahan ongelman. Tämä jo hieman iäkkäämpi mies tuntui harrastavan sanaleikkejä, kun hän pyysi minulta vähintään kolme asiaa tai esinettä, joiden kirjoitusasu on monikossa mutta tarkoitus yksikössä. Kysymys tuli äkkiä, joten meinasin mennä lukkoon. Onneksi älynvaloni syttyi ja pystyin sanomaan muutaman esimerkin kuten sakset, tekohampaat, silmälasit, housut ja pinsetit. Pukuherra mumisi itsekseen.

Jos työnhakija pääsee moniin eri työhaastatteluihin, niin jossain vaiheessa kysyjänä on Marimekkoa yli kaiken ihannoiva ihminen. Minulla ei ole mitään Marimekkoa vastaan, itsellänikin on raitavaatteita, mutta kun työhaastattelija on pukeutunut iänikuiseen punaiseen Unikko-kesämekkoon, niin jotenkin oma innostukseni lopahti jo ennen kuin haastattelu edes pääsi kunnolla vauhtiin. Kesämökilläni on punaiset Unikko-verhot, joten ymmärrätte varmaan lopahdukseni syyn. Rouva Unikko keskittyi kielitaidon testaukseen ja pyysi minua luettelemaan saksankielen pelkästään datiivissa käytettävät prepositiot. Voi täti-kulta, minulla oli maailman paras saksankielen opettaja, jonka johdolla tankkasimme eräänkin kerran: aus, bei, mit, nach, seit, von, zu. Olen siis ollut hereillä saksantunneilla.

Kaksi insinöörin oloista haastattelijaa hiillosti minua mitä erilaisimmilla kysymyksillä. Osa niistä liittyi työtehtävään ja osa harrastuksiini, kunnes minua pyydettiin luettelemaan Suomessa luonnonvaraisena eläviä pöllöjä. Olen sen verran usein katsonut luonto-ohjelmia, joten aloin luetella sattumanvaraisesti: suopöllö, sarvipöllö, varpuspöllö, helmipöllö, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö, tunturipöllö, lapinpöllö ja huuhkaja. Tornipöllö ei taida elää Suomen luonnossa. Insinöörit olivat ihmeissään, sillä edellinen työnhakija oli tiennyt vain huuhkajan. No kieltämättä pöllöt olivat aika erikoinen kysymys.

Luultavasti näillä erikoisilla kysymyksillä testataan työnhakijan selväjärkisyyttä, kuinka helposti hän menee lukkoon oudoissa ja yllättävissä tilanteissa? Entä jos olisinkin vastannut suoraan, etten tiedä. Olisinko voinut vain sanoa, että otan selvää? Mitenkähän minun olisi käynyt, jos haastattelijat olisivatkin kysyneet minulle täysin vieraasta aiheesta kuten miten kudotaan sukan kantapää, montako levyä Elvis tekikään tai paljonko painaa pyöräkuormaaja. Olisin kieltämättä ollut aika pihalla. No onneksi kysymykset osuivat omille vahvuusalueilleni.