Olen baarissa viettämässä lomanlopettajaisiani. Näin lauantai-illaksi porukkaa on vielä yllättävän vähän liikkeellä. Ei mitään dramaattista.

Iltani jatkunee tästä kohti kotia koska huomenna on itsetutkiskelun paikka mikä käytännössä tarkoittaa aamulenkkiä ennen kirkonmenoja. Toivottavasti olisi kuiva keli, ei sadetta vaan mukava aamuinen auringonpaiste. Voi olla että törmään taas kerran niihin vakio-koiranulkoiluttajiin mutta se ei minua haittaa.

Onneksi baari-iltani ovat nykyisin lyhyitä, en yksinkertaisesti jaksaisi remuta aamuyöhön saakka. Toista oli opiskeluaikoina, jolloin pohjiksi juotiin neljään pekkaan isoin pullo kossua ja sen jälkeen lähdettiin baanalle pörräämään. Baarissa sitten jatkettiin väkevien juomien voimalla, välillä käytiin tanssimassa ja sitten taas jatkettiin. Voi taivas sitä seuraavaa päivää, päässä oli varmaan kymmenen käkikelloa kukkumassa vieläpä eri aikaan. Taudin nimi lienee dagen efter, hängis tai ihan kotikielellä kankkunen. Useinhan tauti kesti vielä maanantaihin saakka.

Mutta huomenna on päivä uus joten täytynee olla terhakkaana aamulenkillä varsinkin kun alakerran naapurissa on aikuisten bileet. Normaalisti alakerran pariskunta on jo seitsemältä sunnuntaiaamuna sauvakävelemässä. Tuskin ovat huomenna koska nyt sieltä kuuluu vaimeasti humppaa ja isäntä kävi aamulla hakemassa raittiusliikeestä hiukan jumppajuomaa. Ei haittaa minua lainkaan, kunkin taaplaa tyylillään ja itsekin on tullut muutaman kerran kotiuduttua baarista hiukan pöhnässä.

Mutta joka päivä armo uus myös huomenna sunnuntaina. Moro.