Nyt kun minulla ei ole virallisesti työvelvoitetta niin olen ottanut käyttööni normaalisti sunnuntaiaamuna tekemäni urheilutuokion. Tämä tietenkin silloin, jos olen kotona enkä esimerkiksi kesämökilläni. Mielestäni päivä on mukava aloittaa pienellä reippailulla ja sen jälkeen nauttia aamupala.

Asuntoni lähellä on suurehko urheilualue, jossa on mm. laaja pururataverkosto eri mittaisine ratoineen. Pururadat kiertävät metsässä ja luonnontilassa olevien peltoalueiden läpi. Pisimmän reitin eli noin yhdeksän kilometrin varrella riittää sekä nähtävää että kuultavaa. Lyhin rata on noin kahden kilometrin reitti, joka on täynnä jyrkkiä ylä- ja alamäkiä sekä mutkia. Reitti on tosi mukava ja haastava.

Olen aamuisin kiertänyt juosten lyhyttä lenkkiä reilun tunnin ajan, joten rasitusta tulee ihan kivasti. Lyhyt reitti tuntuu olevan muidenkin aamuvirkkujen temmellyskenttää, tänäänkin kanssaulkoilijoita taisin tavata lähemmäs kymmenen henkilöä. Koska reitti puikkelehtii luonnontilaisen peltoaukean läpi ja koukkaa lyhyesti kuusimetsän kautta, niin reitin varrella on melkoinen eläinen ja lintujen kirjo. Myyrä on ylittänyt pururadan usesti lenkillä ollessani, se on kuin tumma piste vilahtamassa silmien ohi. Haukka vaanii niitä taivaalta kirkkaana päivänä. Oravat hallitsevat kuusikkoa yhdessä peipposen kanssa. Jänis tuntuu olevan todellinen valtalaji, tänäänkin yhden kierroksen aikana näin neljä jänistä reitin eri kohdissa. Yksi niistä taisi olla rusakko, koska se oli hivenen normaalia pulskempi ja isompi. Tämän aamun uusi tuttavuuteni oli hirvi, joka oli aamupalallaan syömässä koivunvesoja. Se mulkoili minua aika kauan, kunnes luultavasti säikähti lähestyvää askellustani ja puuskutustani. Se siirtyi komealla askeleellaan pois häiritsemästä muita ulkoilijoita. En kylläkään olisi halunnut olla sen kanssa yhtäaikaa lenkkeilemässä.