Vaikka tänään on perjantai ja 13.päivä, tänään on myös yksi joulun erikoisemmista juhlapäivistä. On aika viettää Lucian päivää.

Päivä on Pyhän Lucian kuolinpäivä, joka on ainoita pyhimyksiä, jonka juhlinta on jatkunut protestanttisessa Pohjolassa nykypäiviin asti. Keskiajalla talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä osui Lucian päivälle, siihen sitten yhdistettiin pakanalliset talvipäivänjuhlat ja kirkollinen perinne.

Lucia eli 200-luvun lopulla Sisiliasssa. Hän oli kristitty neitonen, joka kieltäytyi "maallisesta" sulhasesta. Lucia surmattiin kristittyjen vainoissa, kun tuli ei häntä surmannut, niin hänen kaulansa lävistettiin miekalla. Legendan mukaan Lucian silmät kaivettiin päästä ennen kuin hänet surmattiin ja sen vuoksi Lucia pitelee maalauksissa kahta silmäänsä tarjottimella.

Ruotsissa Lucia-perinne ulottuu noin 1100-luvulle saakka. Päivän vietto kansanomaistui 1800-luvulla, jolloin joku talon naisista kulki kynttilät kädessä tai hiuskruunussa tarjoillen ruokaa ja vehnäpullia nukkuville, että nämä jaksaisivat aamuun asti. Laulu pyhästä Luciasta kulkeutui Napolista Ruotsiin noin 1850-luvun alussa.

Suomeen perinne tuli 1900-luvun alussa. Suomen ensimmäinen Lucia-neito valittiin vuonna 1930, mutta käytäntö vakiintui noin 20-vuotta myöhemmin, mistä lähtien valinnan ovat järjestäneet suomenruotsalainen sanomalehti ja kansanterveystyötä tekevä yhteisö.

Lucia on valontuoja valkoisessa mekossaan ja kynttiläkruunussaan. Hän vierailee kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vankiloissa, laulaa seurueensa kanssa joululauluja ja tuo valoa, piristystä sekä lohdutusta pimeään joulun aikaan. Jotenkin unenomainen ja runollinen näky.