Minun oli tarkoitus kokeilla huomenna joululahjaksi saamaani uutta kodinkonetta mutta kiusaus vei voiton ja testasin uuden härvelin jo tänään. Kyseessä on ikkunanpesin, ei mikään painepesuri vaan sellainen näpsäkkä joka kodin toivelahja. Pakkauksessa on kaksi härveliä: pienempi suihkepullo, jonka päässä on pesuliina sekä isompi akulla toimiva kuivain, jonka päässä on kuivauslasta.

Pesuaine on laimennettu ja se suihkutetaan pestävälle lasipinnalle. Sitten pesuliinalla hinkkaus ja puunaus. Kuivain hurisemaan ja pesulastalla pesty pinta kuivaksi. Kuivauksesta tuleva likavesi menee kuivaimessa olevaan säiliöön ja voin sanoa, että likavesi oli aika tummasävyistä. Ja mikä parasta, lattia pysyy kuivana (normaalistihan myös lattia on märkä ikkunanpesun jälkeen).

Pesu sujuu todella joutuisasti ja pesujälki on moitteeton. Kiva katsoa puhtaita ikkunoita näin ilta-auringon aikaan. Eri asia sitten on kuinka kauan ikkunat pysyvät puhtaina. Luultavasti juhannukseksi ne pitää pestä uudestaan tai viimeistään syksyllä. Kuivaajan akun lataaminen on aikaavievin homma, se vaatii parisen tuntia pistokkeessa oloa. Sen sijaan puuvillaisen pesuliinan pesu hoituu ihan normaalina toimenpiteenä ikkunanpesun jälkeen, samoin kuin likaveden tyhjennys ja säiliön pesukin.

Kieltämättä hämmästelin viime jouluna saamaani pakettia. Mikä tämä on, mitä tällä tehdään ja tarvinko todella tätä olivat ensimmäiset ajatukseni. Mutta voin sanoa jo tämän iltaisen urakkani jälkeen että uusi kodinkoneeni on todella fiksu vekoitin. Se on yhtä hyödyllinen ja näppärä kuin muutama vuosi sitten saamani munankeitin, jota ilman en nykyään voisi elää.

Näin sitä kodinkoneidenkin tekniikka monipuolistuu, ennen manuaalisesti tehdyt hommat voidaan nykyään hoitaa nappia painamalla, töpseli pistokkeeseen vaan. Ei kovin ekologista, pärjäisin varmaan ilman härveleitäkin.