Hieman yli seitsemänkymppinen pariskunta viettää kesänsä maaseudulla. En enää muista, kumman lapsuudenkoti on heidän kesämökkinään, mutta väliäkö sillä. Pariskunta on hyvässä kunnossa, rouva puuhailee puutarhassaan ja herra on näppärä käsistään. Pari viikkoa sitten herra kompastui kaupunkiasuntonsa portaissa, kun oli tyhjentämässä postilaatikkoaan. Oikeaan ranteeseen tuli pieni vamma ja seurauksena oli pakkolepoa, joka on puuhakkaalle miehelle ongelma.

Pariskunta pitää kesäpaikassaan muutamaa eläintä. Kaupungista tulee kissa yleensä mukana, mutta naapuritalosta lainataan kesäksi jokin toinen eläin. Viime kesänä heillä oli kaksi veikeää possua kesäpäiviä piristämässä omassa aitauksessaan. Apila ja Orvokki ovat tämän kesän hoidokit. He ovat vuohia, Apila mustavalkea ja Orvokki hieman vähemmän mustavalkea.

Koska herran käsi oli paketissa, rouva pyysi minua talkoisiin. Pihalta kaadetut koivut piti sahata ja pilkkoa talveksi kuivumaan. Suostuin tarjoukseen ilomielin; ruokapalkka ja sauna urakoinnin päätteeksi. Ilma oli mitä mainioin urakkaani, tosin rouva ja herra auttoivat minua kuntonsa mukaan. Puuha sujui sutjakkaasti.

Kuten kaikki vuohen omistajat tietävät, vuohi on utelias, leikkisä ja seurallinen. Niin myös Apila ja Orvokkikin, jotka seurasivat urakointiamme herkeämättä, osin vaarallisen lähellä hakkuupölkkyäni. Heitä piti välillä rapsuttaa, heille piti jutella, heidän kanssaan piti leikkiä. He seurasivat jokaista liikettäni, he seurasivat jopa liiteriin ja takaisin. Pariskunnan kissa toimi työmaan mestarina valvoen halonhakkuuni sujumista kaikkien sääntöjen mukaan. Apila ja Orvokki eivät ole tyhmiä. Kun he välillä söivät ruohoa ja muutenkin kuljeskelivat työmaani ympärillä, niin yhdessä välissä he rimpuilivat liiterin katolle. Liiterin takana oleva sorakasa ja pieni lautakasa olivat oivia askelmia vuohille kohti liiterin katonharjaa.

Urakkani onnistui hyvin. Ruoka- ja kahvihuolto toimivat moitteettomasti. Sauna ja pulahdus järveen olivat päiväni huipennukset. Mutta kieltämättä Apila ja Orvokki tekivät lähtemättömän vaikutuksen.

Kävin rouvan ja herran kanssa vielä naapuritalossa iltakahvilla ja tervehtimässä Apilan ja Orvokin 20 toveria. Jos olisin ujo, olisin häkeltynyt saamastani huomiosta, sillä tietäähän sen, miten vuohilauman kanssa käy.

Naapurin emäntä tekee itse vuohenjuustoa, sain mukaani pienen palan. Emännän mukaan juuston teko on helppoa, kun sitä hieman muokkaa. Tässä hänen antamansa ohje vuohenjuuston tekoon pääpiirteissään:

1)      Tarvitset 1,5 litraa vuohenmaitoa, 3 kananmunaa, 4 dl piimää ja suolaa.

2)      Sekoita munat ja piimä.

3)      Kuumenna maito lämpömittarin avulla 75 asteeseen.

4)      Lisää muna-piimäseos maitoon ja kiehauta pohjaa myöten. Sekoita sen verran, että seos juuri ja juuri kuplii.

5)      Nosta keitoksesi lämpimään paikkaan noin tunniksi (=seos juustoutuu). => Juustomassa jää kattilaan päällimmäiseksi heran valuessa pohjalle.

6)      Siivilöi juustomassa muottiin ja lisää suolaa oman makusi mukaan.

7)      Siirrä muotti jääkaappiin, jossa muotti saa olla yön yli (mielellään noin 10-12 tuntia).

8)      Kumoa juustoa tarjolle ja nauti. Erinomaista sellaisenaan, mutta todella hyvää moussakan, lasagnen tai uuniruokien lisukkeena. NAM!