Kuten aikaisemmin kirjoitin sain pari päivää sitten viileän herätyksen. Lämpö on tullut takaisin, kun tarkenen ilman villasukkiakin hipsutella ympäri huoneistoani. Eilen oli jo-melkein-lämmin sillä osa lämpöpattereistani lämpeni kohtalaisesti mutta tänään toimivat kaikki täydellä tehollaan. "Lämmin ei luita riko", kuten ennen sanottiin. Ei saa valittaa vaikka tiedän naapurirapun rouvan niin tekevänkin asiasta kuin asiasta.

Olin tänään kotitoimistolla koska halusin tehdä perushommia työhommiani ilman työkavereiden seuraa. Mutta en minä täällä yksin ollut, koska kaksi patterienkorjaajaa kävi muutaman kerran mittaamassa huonelämpötilan ja kyselemässä statuksen. Oliko sitten seuranpuutetta vai muuten vaan puuduttavia työhommia, kun tarjosin pojille iltapäiväkahvit ihan pullan kera. Pojathan joivat kahvit hyvällä sydämellään ja jopa kiittivät lähtiessään. Kahvitellessa oli hyvä kysellä, mistä kylmyys johtui ja miten muuten menee. Minulle selvisi, että toinen korjaaja on erään tuttavani sukulainen, joten heti löytyi yhteinen sävel varsinkin kun muistin tavanneeni hänet noin parikymmentä vuotta sitten tuttavani hiekkalaatikolla.

No huomenna minun pitää mennä toimistolle, onneksi vain puoleksi päiväksi. Sitten lähden parin kaverini kanssa kesämökilleni, koska meillä on pienet talvi-talkoot. Siis ihan oikeaa puuhastelua ulkoilmassa, ei hiihtoa eikä laskettelua! Kaverit lupasivat käydä avannossakin, joten saapa nähdä uskaltavatko (Olen niin monet kerrat kuullut heiltä kommentteja avantouintiharrastuksestani).