Raskaan työpäiväni jälkeen reippailin (=ulkoilin, kävelin) markettiin ruokaostoksille. No oikeastaan ostamaan ensimmäisiä jouluomenoita, juuri niitä herkullisia keltaisia ranskalaisia omenoita. Tuli ostettua myös suklaata.

Kuten arvata saattaa kassoilla oli jo melkoisesti muitakin asiakkaita, olihan juuri alkuillan ruuhka. Jononi eteni nopeasti. Edessäni oli äiti kahden lapsensa kanssa. Nuorempi lapsi oli poika joka istui vielä ostoskärryssä. Vanhempi lapsi oli tyttö, ehkä esikoululainen. Äiti tyhjensi ostoskärryään kassahihnalle tytön ollessa ns. ajurin paikalla. Omaan ja lähijonoihin tuli yhtäkkiä eloa, kun tyttö tokaisi: "Kato äiti, Katri-Helena". Kaikkien päät kääntyivät katsomaan, oliko iskelmätähti poikennut samaan markettiin. Ei näkynyt julkkista.

Hetken kuluttua tajusin, mitä tyttö tarkoitti. Katri-Helena oli tosiaan marketissa, nimittäin lehden kannessa. Kassani edessä olevassa lehtihyllyssä oli jokin koostelehti, minkä kansikuvassa Katri-Helena hymyili vienosti. Kuva oli ehkä 1970-luvulta mutta tähteä ei voinut olla tunnistamatta.

Kassalla sattuneesta hauskasta episodista voisi tehdä vaikka minkälaisia analyyseja, mutta minäpä en tee. Juttuni saattaa naurattaa huomenna toimistomme aamukahvilla ja veikkaan porukkamme analysoivan episodin loppuun saakka. Vai olisiko aamun aiheenamme työkaverin lupaama ja leipoma omenakakku, mikä ilostuttanee aamuhetkeämme pehmeän kahvin kera? Saas nähdä.....moro.