Aamulla herätessäni keittiöni ulkolämpömittarissa oli -32 astetta, työhuoneen mittari näytti kaksi astetta lämpimämpää. Tiedossa olisi siis pieni reippailu ulkoilmassa ennen lounasta. Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o, vaatteet eivät saa puristaa pakkasessa ulkoillessa, suojaa kasvot ja laita lämpimät kengät. Siinäpä muutama perusohje, joilla selviää jo pitkälle. Taapersin aamulla avantouintiin ja takaisin, vauhtini ei ollut kova, otin reippailuni nautinnon kannalta.

Avanto odotti kutsuvana, sorsat katselivat rannalta, kuinka kylmää pelkäämättömät uimarit kävivät pulahtamassa avannossa. Vesi höyrysi ja se tuntui iholla mukavalta. Kovin montaa uintivetoa ei avannossa kannattanut tehdä, sillä pakkanen kangistaa pian ja arvaamatta. Onneksi pukukopit ovat kohtalaisen lähellä avantoa, joten kovin kauan pakkasessa ei tarvinnut värjötellä, saati katsella rannalla olevia sorsia tai toppapukuisia ohikulkijoita. Pukeminen täytyy tehdä järkevästi, suitsait sukkelaan mutta hikeä vältellen.

Paluumatkallani tunsin hyvänolon, minua ei palellut, veri kiersi jäsenissäni. Kovin montaa muuta ulkoilijaa en reissullani kohdannut, jokunen koiranulkoiluttaja, pari pyöräilijää ja pari muuta kävelijää. Kaikista paistoi tyytyväisyys, hyväolo ja iloisuus. Kylmästä ei ollut tietoakaan, kun kuljimme kasvot kuurassa. Pakkanen on asennekysymys, se pitää ottaa positiivisena asiana, sillä ensi viikolla saattaa olla jo vesisade. Vaatteet eivät ole ongelma, sillä vaatehuoneesta löytyy jos jonkinlaista vaatekertaa kerrospukeutumiseen.

Kotimatkalla nälkä meinasi yllättää, mutta sinnittelin kotiin oman lieden ääreen ja lämmitin eiliseltä ylijääneen lihakeiton. Päiväunieni jälkeen oloni oli edelleen kuin vitamiinipiikin saaneella, oli aika tehdä kotitöitä. Uimareissulle lähtiessäni olin laittanut pakastimeni sulamaan ja nostanut pakastemarjani parvekkeelleni. Nyt oli loppusilauksen vuoro.

Rikoin myös taloyhtiöni sääntöjä ja olen tuulettanut parvekkeellani petivaatteet ja villavaatteet. Matot roikkuivat tunnin verran pihalla kaikkien naapureiden ihasteltavina. Kotini on nyt siisti, matot hohkaavat raitista pakkasilmaa ja joulukuusi loistaa olohuoneessa edelleen. Ajattelin pitää sen täydessä loistossaan vielä parisen viikkoa, koska sen kokoaminen ja koristelu olivat yllättävän iso urakka jouluviikolla.

Työhuoneeni mittarissa on nyt enää -26 astetta. Ilta jatkuu toipuessa aamun reippailusta, joulusuklaata syöden.