Täytyy tunnustaa, että olen riippuvainen läppäristäni. Sen kanssa on ollut mukava viettää aikaa näin iltaisin. Ajanvietteeni häiriintyi vuoden vaihteessa, kun läppärilleni tuli pakollinen päivityspaketti. Luulin sen menevän rutiinilla ja ilman isompia ongelmia. Olin väärässä.

Päivitys kesti peräti kuusi tuntia, ennen se hoitui tunnissa. Sain lopulta asennukset tehtyä. Koneeni hidastui huomattavasti, huomasin jo ensimmäisellä käyttökerrallani tiettyjä haasteita. Mikään ei oikein toiminut kunnolla, vaikka koneessani ei ole mitään ylimääräistä syöppöä. Pari päivää päivityksestä huomasin, että koneeni ei löydä reititintäni. Onneksi oli kaapeli, jolla sain yhteyden toimimaan. Muutaman ihmettelyyn ja korjaukseen käyttämäni päivän jälkeen löysin koneeni syövereistä rekisterit, joiden mukaan asentamani päivitys ei tunnista määrittelemääni kotiasemaa erikoismerkin vuoksi. Perustin uuden yhteyden reitittimeeni ja automaattinen yhteys palasi.

Uusi haaste oli nurkan takana. Päivitys oli vaikuttanut myös tulostimeeni, kaikki tulostinasetukseni ja ajuri- ja porttiasetukseni katosivat. Tein ne uudestaan. Tässä vaiheessa otin jo yhteyttä päivityksen toimittajaan. Joku muukin kärssi samoista ongelmista kanssani, sillä päivityksen toimittajan palautekanava oli täynnä samanlaisia ongelmatilanteita kuin olin jo kokenut. Läppärini jatkoi takkuiluaan, aloin kaivata rauhallisia surffaushetkiäni. 

Yksi ongelma johtaa yleensä toiseen ongelmaan, kuten sanotaan. Taloyhtiöni valokaapeliin päätettiin tehdä huoltotöitä. Oli siitä varmaan jossain hallituksemme tiedotteessa puhetta, mutta asia oli mennyt minulta ohi. Huoltotyöt kestivät viikon, tuntui kuin huoltopojilla olisi ollut käsijarru päällä, huoltotyöt etenivät hitaasti. Huoltajat tekivät mittauksia ja kävivät jopa omassa työhuoneessanikin mittaamassa lähtevän ja vastaanottavan datan nopeutta. Lukemat olivat kaukana sovituista nopeuksista. Läppärini normalisoitui tällä viikolla, kun tein muutaman oman asetuksen. 

Läppärini on ollut siis telakalla, sillä hitaus ja muut ongelmat veivät motivaationi illan surffailuhetkiin. Mutta aikani ei mennyt hukkaan. Hiihtokelit ovat mitä parhaimmat, olen hiihdellyt jopa kaksi kertaa päivässä. Laskiaispullat hillolla ja kermalla ovat tulleet tutuiksi, olen siis palkinnut hiihtelyni kevyellä iltapalalla eli laskiaispullalla. Olen myös testannut paikallisten leipomoiden Runebergin tortut ja suosikki löytyi yllättävän helposti. Kieltämättä olen jo saanut tarpeekseni kummastakin herkusta. 

Nyt kun pääsen taas surffailemaan netissä ilman tietoteknisiä haasteita, voin katsella uuden testauskohteen itselleni. Ehkä jotain pääsiäiseen liittyvää.