Eilinen pikkujoulu teki tehtävänsä. Kävin parilla iltaolusella mutta meillä kaikilla jatkoille osallistujilla oli sama vaiva: liian täysi vatsa. No toisaalta oli hyväkin ettei tullut roikuttua liian kauan, sillä tänään avasin hiihtokauteni kevyellä kahdeksan kilometrin lenkillä. Vähän oli hakusessa ja nyt jalkani ja hartiani ovat kipeät.

Tänään on ensimmäinen adventti, mikä näkyi ruokakaupassa, kun asiakkaita tuntui olevan ihan jonoksi asti ja ostoskärryjä syöksyi eteeni joka hyllyn välistä. Adventti on hiukan laskiaisen vastakohta, isomman juhlan esijuhla. Adventilla se on joulu ja laskiaisella se on pääsiäinen. Adventista jouluun pimeys ulkona lisääntyy mutta laskiaisesta pääsiäiseen valo valtaa tilaa. Adventtina alkaa jouluherkkujen teko, kun laskiaisesta pääsiäiseen paastotaan. Kristillisesti ajateltuna adventti on kuin saapuminen laskiaisen ollessa poismeneminen. Kun laskiaisena järjestetään karnevaalit niin onko pikkujoulut adventin karnevaalit? Suomessa pikkujouluista otetaan kaikki ilo irti, jopa karnevaalimeiningillä. Ainakin eilen jatkoilla ollessamme naapuripöydän opiskelijaporukalla oli melkoiset pikkujoulukarnevaalit meneillään.

Tänä vuonna ensimmäinen adventti osuu samalle päivälle kuin joka joulukuisen puuhan aloitus. Nimittäin on aika jälleen keskittyä joulukalentereihin, joita nykyään tuntuu riittävän joka lähtöön. Enää ei välttämättä pelkkä kuvakalenteri riitä vaan sen pitää olla suklaakalenteri, mielellään erimakuja sisältävä. Mitä isompi sen parempi ja mitä isompi sen kalliimpi. Olen jälleen poikkeus, koska oma joulukalenterini on kuvakalenteri. Tuttavani on oikea jouluihminen ja vieläpä näppärä askartelemaan. Sain häneltä itsetehdyn joulukalenterin, joka on tässä työhuoneeni seinällä. Isona kuvana on valokuvasta tehty jouluinen kuva, siinä on sitten 24 erikokoista luukkua, joiden takaa paljastuu eri kuva. Tänään ensimmäisen luukun takaa paljastui punatulkkuja lintulaudalla. Hieno kuva, mitähän huomenna tulee.