Ihanaa ja lämmintä kesäiltaa riittää. Nyt ei kannata valittaa, koska ehdimme nauttia tulevista syyssateistakin sitten kun on niiden aika.

Tänään uteliaisuus vei voiton minusta. Piipahdin mustikkametsään ja saaliiksi sain noin kahdeksan litraa tuota herkullista marjaa. Metsä oli tosi kuiva ja kuuma mutta ei minun siellä tarvinnut olla yksin. Noin miljoona paarmaa piti minulle seuraa retkeni aikana, paarmanhan huomaa vasta kun se on jo purrut. Mutta pääasia oli saalis, aikaa meni noin nelisen tuntia. Juomapullo oli ahkerassa käytössäni, urakan puolessa välissä oli pakollisen termoskahvin vuoro. Luonnon helmassa kahvikin maistuu paremmalta ja pullaakin arvostaa ihan eri tavalla kuin normaalin kotikahvin aikana.

Vähän aikaa sitten luin jostain lehdestä marjanpoiminnan aiheuttamista riidoista. Eiköhän marjoja riitä kaikille halukkaille, toki ihan pihapiiristä en menisi marjoja poimimaan? Toivottavasti en saanut oman mustikkaretkeni vuoksi maanomistajien vihoja kaupanpäällisiksi, ei siellä kyllä turhaa liikehdintää näkynyt. Oravat, peippo ja jänis taisivat hieman häiriintyä mutta muuten sain olla rauhassa. Mutta ne paarmat saivat minusta oikein apajan.