On taas aika kertoa yhdestä pyhimyksestä. Tänään nimipäiväänsä viettävät Pentti ja Bengt, nimen kantamuoto on Benedictus.

Benedictus Nursialainen oli roomalainen nuorukainen, joka muutti vuorille elämään yksinäisyydessä. Muutaman luolassa asutun vuoden jälkeen hänet kutsuttiin läheisen luostarin apotiksi. Hän johti luostariaan kurilla, säännöissä mm. munkit velvoitettiin tottelevaisuuteen, selibaattiin ja omaisuudesta luopumiseen. Kaikki munkit eivät pitäneet apottinsa ohjesäännöstä, joten Benedictus yritettiin myrkyttää. Tällöin hän siirtyi toistamiseen erakoksi vuorille.

Benedictuksen maine kuitenkin kasvoi, ja lopulta hän perusti kymmenkunta luostaria toimien myös niiden johtajana. Benedictus perusti esim. Monte Cassinon luostarin vuonna 529. Laatimastaan luostarisäännöstä (tottelevaisuus, selibaatti, köyhyys) tuli suosittu ja sitä on noudatettu lähes kaikissa luostareissa. Tämän ansiosta Benedictusta pidetään koko Euroopan suojeluspyhimyksenä. Benedictus kuoli 21. maaliskuuta 540-luvulla Monte Cassinon luostarissa.

Mikä on Benedictuksen perintö? Hänen noin 529 perustamansa benediktiinimunkkikunta on länsimaiden vanhin. Kaikki me, jotka olemme käyneet Pietarinkirkossa turistina tai muuten, olemme kohdanneet ns. mustia veljiä. Musta kaapu on benediktiiniläisten munkkien tunnusmerkki.

Benedictus liittyy myös erääseen nautintoaineeseen eli benediktiinilikööriin (tai munkkilikööriin) mikä on kuuluisa ranskalainen, konjakkipohjainen yrttilikööri. Ensimmäisenä likööriä lienee valmistanut Facampin benediktiiniluostari.