Olen aina inhonnut ihmistyyppiä joka luulee tietävänsä ja osaavansa kaiken. Varmaan jokaisessa työyhteisössä on oma besserwisserinsä, nippleitiedoillaan brassailija. Tyyppi muuttuu ärsyttäväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun hänen brassailussaan tulee ensimmäinen selvä virhe esim. Aurinko nousee lännestä tai Pietari on Venäjän pääkaupunki. No tänään pilkka osui omaan nilkkaani koska minun piti hieman oikoa työkaveriani tämän päivän historiasta. Aamukahvilla hän lähti heti sen verran väärille urille, että en voinut olla puuttumatta ja korjaamatta hänen esitelmäänsä. Normaalisti olisin keskittynyt vain aamupullaani sen kummemmin esitelmää korjaamatta.

Paitsi että tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää (6.2.1917 Trondheimissä pidettiin ensimmäinen saamelaiskokous, jonne olivat kokoontuneet sekä etelä- että pohjoissaamelaiset. Tapahtuma oli lähtölaukaus työskentelyyn yhteisten kansallisten asioiden parissa.) niin tänään nimipäiväänsä juhlivat Terhi, Teija, Tiia, Terhikki, Dorotea, Dora, Tea ja Dorrit. Työkaverini esitelmöi juuri tämän päivän nimipäiväsankareista tai lähinnä nimen taustahistoriasta.

Johan nyt järkikin sanoo, että sankareiden kantanimi tulee Dorothea-pyhimyksestä. Olen aikaisemminkin kirjoittanut pyhimyksistä ja heillä kaikilla on ollut vankka uskonnollinen vakaumus, mikä on koitunut heidän kohtalokseen. Niin kävi myös Dorothea-neidolle joka mestattiin Vähässä-Aasiassa (nykyisin jossain Turkin alueella) vuoden 300 tienoilla. Dorothea ei suostunut ottamaan tavallista aviomiestä, koska hänen mukaansa Jeesus on hänen puolisonsa. Tämähän oli vastoin yhteisön sääntöjä, joten Dorothea määrättiin mestattavaksi. Yksi tuomitsijoista pyysi Dorotheaa lähettämään omenoita ja ruusuja, kun Dorothea pääsi puolisonsa luokse. Mutta tässäpä olikin "koira haudattuna", mitä pilkkaaja ei osannut aavistaa.

Kun Dorothea valmistautui mestaukseensa, hän sopi kukkaistytön kanssa, että tämä veisi mestauksen jälkeen korin omenoita ja ruusuja tuomareille. Kun tyttö sitten vei kukat ja omenat, kääntyi pilkkaaja uskoon (ja kas kumma, pilkkaaja kärsi itsekin myöhemmin marttyrikuoleman).

Näin henkeviä keskustelimme aamukahvilla. Onneksi työyhteisömme esitelmöitsijä on tosi harvoin aamukahvilla, normaalisti hän ilmestyy vasta puolen päivän aikoihin. Me muut ,ei-niin-tarvetta-päteä-nippelitiedoissa, voimme paneutua rauhassa olympialaisiin töidemme ohessa.

Ai niin vielä pari muuta nippelitietoa: 1) Tänään kansallispäiväänsä juhlii myös Uusi-Seelanti joka sai täyden itsenäisyyden 1947. 2) Tänä päivänä 1920 säädettiin Suomessa laki, että jokaisella maamme kunnalla tuli olla oma kätilö.