Olen kantabaarissani kirjoittamassa päivän statusta, onneksi nykyajan baareissa on erinäisiä yhteyksiä sallimassa tämänkin kirjoituksen. Pahoittelen jo etukäteen, jos tekstini on hieman "outo". Päiväni on ollut kaikkea muuta onnistunut, jotenkin tuntuu, että pahempaa päivää ei voi ollakaan. Kaikki tuntui menevän jotenkin käsikirjoituksen vastaisesti.

Koska virallisella toimistollani oli suunniteltu siivous-, ym. kunnossapitopäivä tälle päivälle, niin jäin suosiolla kotitoimistolleni. Asiakkaani aloittaa työpäivänsä noin kymmeneltä Suomen aikaa, joten aamuihmisenä päätin hyödyntää lumisateisen aamun. Lähdin lenkille ja tarkoituksenani oli rääkätä itseäni kunnolla ennen jokaperjantaista asiakaspalaveriania (alkaa aina kymmeneltä). Lenkkeillessäni satoi lunta mutta paluumatkallani, noin sata metriä ennen kotiani, liukastuin pahasti. Lensin selälleni ja löin alaselkäni aika pahasti. Alaselkä on muutenkin ongelma-alueeni.

Ei-niin-pientä selkäkipua tuntien pidin aamun sovitut palaverit. Istuminen tuntui olevan kivuliasta. Palaverien jälkeen pidin lounastauon, kunnes sain soiton tulla verenluovutukseen. Kävin siellä ja paluumatkallani tapahtui sama "onnettomuus" kuin aamulenkilläni. Menin jälleen nurin ja sama alaselkäni kohta koki uuden häiriön. Kotiintultuani yritin jumpata, mutta selkäkipu ei hellittänyt.

Sinnittelin päivän. Hoidin työtehtäväni moitteettomasti huolimatta selkäkivustani. Kivunhallinnassa on tärkeintä siirtää ajatukset pois itse kivusta eli tavallaan pitää pyrkiä hämäämään kipupesäkettä. Päivän kipua kestettyäni lähdin kantabaariini muutamalle iltaoluelle yksin ilman kavereitani. Toistaiseksi menee hyvin, vaikka tunnen pientä kipua alaselässäni kirjoittaessani tätä. En anna sen häiritä vaan keskityn kerrankin itseeni ja baarielämään. Näin kolmen iltaoluen jälkeen kipu tuntuu olevan sivuseikka varsinkin, kun naapuripöydässä on jokin pikkujoulua viettävä porukka, jolla on aika levottomat jutut (käytännössä he tuntuvat käyvän läpi jotain kesäkuussa tehtyä epäonnistunutta kesäretkeään). No, on tietenkin erittäin huonoa käytöstä kuunnella naapuripöydän juttuja, mutta minkä ihminen voi uteliaisuudelleen....?

Tämähän tarkoittaa sitä, että minun pitää huomenna kirjoittaa uusi status, miten ilta jatkui ja miten on "käynyt selkäkivulleni". Tai jos yllättäisinkin huomenna?

Siis Moro huomiseen!