Palasin juuri iltalenkiltäni eli kävin kävellen avantouinnissa. Reissu oli kaikin puolin todella virkistävä.

Ulkona on pakkasta parisenkymmentä astetta ja taivas on selkeä. Mutta mikäs se taivaalta katsoikaan; täysikuu. Almanakan mukaan kuu on täysimmillään aamulla kuuden jälkeen, joten voin jatkaa sen katselua aamupalallani ennen töihin lähtöäni. Vai jäisinkö kotitoimistolle pakkasen vuoksi, tuleehan ne työt tehtyä täältäkin? Säästäisinkö autoani ja antaisin sillekin vapaapäivän? Työpaikan lämpötolpissa on ollut häiriöitä ja osa niistä on ollut jopa täysin rikki, kuulemma. Oma tolppani toimi ainakin tänään, mutta kun lämmitys on vain tietty aika tunnissa suhteutettuna pakkaseen, niin kotiinlähtö kannattaa ajoittaa oikein. Muuten auto ei ole tarpeeksi lämmennyt.

Iltalenkkini aikana kuu kulki edessäni ja kiinnitin huomioni sen vieressä olevaan kirkkaaseen tähteen. Teksti-TV:n mukaan se on Jupiter, tuo kohtalaisen iso planeetta, jolla itsellään on monta kuuta. Jokunen niistä varmaan näkyisi, jos katsoisi kiikarilla. En tunne tähtiä kunnolla, olen joskus käynyt paikallisen tähtienbongauskerhon järjestämällä opastetulla kierroksella ja muistaakseni homma oli mielenkiintoista kunnon kaukoputken kautta katsottuna. Olisikohan kerholla huomenna tähtibongareita, jos kävisin uteliaisuuttani katsomassa tarkemmin Jupiteria? Nythän olisi ilman ja sään puolesta parasta bongausaikaa: pakkasta, selkeää ja tuuletonta.

En ole huomannut täyden kuun vaikuttavan elämääni sen kummemmin, se vaan möllöttää taivaalla ja on kaunis näky pakkasyönä. Yksi työkaverini kärsii aina täyden kuun aikana unettomuudesta ja toisen koira on kuulemma näihin aikoihin hermoherkkä kodin vandaali. No uskokoon ken tahtoo...no myönnän. Täysikuu on hiukan maaginen ja salaperäinen ilmiö.