Tein aamulla virheen kun lähdin toimistolle vaikka olin suunnitellut jääväni kotikonttorille. Koko työpäivä oli todella puuduttava, koska jouduin taistelemaan erinäköisten pakollisten läppäripäivitysten kanssa huonoa verkkoa hyväksikäyttäen. Mikään ei oikein toiminut tai jos toimi niin tosi hitaasti. Läppärin sammutuksiin ja uudelleen käynnistyksiin meni turhan paljon aikaa. Tein vain välttämättömät työtehtävät.

Töiden jälkeen poikkesin avannossa ja kaupassa tyhjentämässä aivot viikon työrupeamasta. Mutta miten kävikään kotiin tultuani? Työläppäri auki ja rästihommat esiin. Kotiverkkoni on huippuhyvä, joten aika kului nopeasti ja ilman teknisiä keskeytyksiä. Juuri äsken sain hommat tehtyä ja sen kunniaksi laitoin riisipuuron kypsymään uuniin. Herkullinen tuoksu leviää parasta aikaa ympäri asuntoani.

Töiden teko oli oikeastaan itseltäni taktinen veto. Eipähän tarvinnut lähteä katsomaan joulukadun avajaisia viileään iltaan. Olin alustavasti suunnitellut parin tuttavani kanssa "kevyttä ulkoilua" valojuhliin, jossa olisi ollut jouluvalot ja muuta jouluun liittyvää aktiviteettia sekä muutama jouluinen iltakalja ulkonaolon jälkeen. Tuttavani ymmärsivät ja hekin päättivät jäädä kotiinsa takkatulen loimua katselemaan. Raskaan työviikon jälkeen ei enää jaksa kiinnostua jouluvaloista vaikka luntakin on jo maassa ja pieni pakkanenkin.

Valojuhlat jatkuvat huomenna mm. tulisirkuksella, joka tuntui kiinnostavan myös tuttaviani. Ja jos yhtään vanhat merkit pitävät paikkaansa tuttavat soittavat huomenna aamulla ja kertovat suunnitelleensa ohjelmaa myös tulisirkusta edeltävällekin ajalle. Ohjelmassa saattaa olla savusaunaa ja hyvää ruokaa juomineen ja muine lisukkeineen. Mikäs siinä, kyllä minulle kelpaa. Moro...