Vuosi vaihtui. Se näkyi ja kuului tänään, kun olin muutaman entisen työkaverin kanssa lounaalla. Jokainen pälpätti yhteen ääneen joulunvietostaan, joululahjoistaan ja vuodenvaihteen tapahtumista. Taisipa joku kehaista alennusmyynneistäkin. Tunsin itseni ulkopuoliseksi siinä vaiheessa, kun muu lounasseurani alkoi puhua, mistäpä muusta kuin, uudenvuodenlupauksistaan. Minä en sellaista tehnyt, kaikki muut olivat tehneet sen.

Selvennäpä pari juttua Kielitoimiston sanakirjan avulla. 1) Uudenvuodenlupaus on uudenvuodenyönä leikkimielisesti annettu elämäntapojen parantamista koskeva lupaus. 2) Lupaus on sama kuin vakuutus tai sitoumus, jolla joku lupaa tehdä jotakin tai lupautuu johonkin.

Lapsena opetettiin, että lupaukset on pidettävä. Jos lupaat jotain, sinun tulee toteuttaa se. Selittelyt eivät auta. Tässä on yksi syy, miksi minä en tehnyt uudenvuodenlupausta. Tunnen itseni niin hyvin, että tuollainen lupaus, rikkoontuu hetkessä, yleensä vahingossa. Tällä mielellä kuuntelin lounasseurueeni lupauksia. Kävelin lounaalta kotiin pikku pakkasessa, joten minulla oli aikaa ajatella kuulemiani lupauksia. Käänsin kuulemani lupaukset toisinpäin, mitä ne todellisuudessa tarkoittavatkaan. Pyydän anteeksi lounasseurueeltani jo ennakkoon, sillä teidät tuntien yksikään noista lupauksistanne ei ole pitkäikäinen.

Tipaton tammikuu on ehkä kliseisin lupaus. Joku tähän pystyy, joku sortuu jo loppiaisena. Monelle tämä ilta on ratkaisun paikka, kun Suomi pelaa jääkiekkoa. Kuinka mukava peliä onkaan seurata olutlasillisen ääressä, tai tappion / voiton hetkellä ottaa pieni näkäräinen lievittämään pettymystä / voitonhuumaa. Jos kestät tammikuun kokonaan ilman yömyssyäsi tai viikonlopun baarikierrostasi, helmikuussa ryntäät baanalle vauhdilla ja juot kuin et olisi ennen maistanut ilolientä. Kun kerrot ystävillesi viettäväsi tipatonta tammikuuta, se on varma merkki, että sinulla on alkoholiongelma alkamassa. Olet kenties marraskuun ja joulukuun pimeinä iltoina tissutellut kynttilänvalossa punaviinillä terästettyä glögiä siihen malliin, että läheisesi ovat jo siitä huomautelleet. Ja oletettavasti sama meno jatkui vielä jouluna ja uudenvuodenaattona, joten mikä onkaan hauskin tapa aloittaa uusi vuosi kuin hirveässä kankkusessa ja pääkivussa. Viimeistään tässä vaiheessa olet kokenut heikon hetkesi ja luvannut tipattoman tammikuun maksallesi.

Tupakkalakko / karkkilakko / suklaalakko ovat seurausta huonoista elintavoista. Olet usein miettinyt, miksi poltat ja huomannut sen olevan vain tapa. Et saa siitä enää nautintoa. Jos aloitit nyt tupakkalakon, pysy tiukkana. Kaikki läheisesi tietävät sinun roihuttelevan, joten lakkosi tulee heille yllätyksenä. Jos selviät kaksi viikkoa polttamatta, olet jo voitonpuolella. Karkki- ja suklaalakot ovat merkkejä jouluherkuttelustasi, tuliko tyhjennettyä liian monta konvehtirasiaa jouluna. Mietipä, miten olet varautunut entiseen tapaasi, kun kuulet iltauutisia katsoessasi keittiökaapista suklaan kutsuvan sinua. Mikäänhän ei ole niin mukavaa kuin käydä illalla ”muka tarkistamassa keittiöstä asia x” ja ottaa samalla kaapista suklaata, karkkia tai perunalastuja vähän kuin varkain. Pitäähän päivän aherrus palkita jotenkin, vaikka pienellä herkulla. Oletteko muuten huomanneet meneillään olevista alennusmyynneistä yhden seikan, kaikki joululta yli jääneet suklaat ovat tarjouksessa? Mukava olla suklaalakossa, kun se sama jouluksi ostamasi lähes kymmenen euron konvehtirasia maksaa nyt vain kaksi euroa. Voitko vastustaa pientä heräteostosta?

Yksi suosituimmista lupauksista on laihdutuskuuri. Olet mennyt autolla kilometrin päähän lähikauppaan tai viettänyt pimeitä syysiltoja sohvalla maaten hömppäohjelmaa katsellen tai syönyt itsesi jouluna ähkyyn. Seurauksena on ollut, että ne tutut kotifarkkusi ovat jotenkin pienentyneet ajansaatossa ja peilikuvastasi näet alkavan kaksoisleuan. Jos sinulle on kertynyt hieman ylimääräistä rasvaa vyötäröllesi, reisiisi tai muuhun paikkaan, hyväksy se. Älä vertaa itseäsi muihin. Osta isommat kotifarkut, nythän on alennusmyyntien aika.

Laihdutuskuurin kanssa rinnakkain kulkee liikunta. Innostut tai lupaat liikkua tänä vuonna enemmän. Olet kenties aloittanut vuoden pyöräilemällä tai kävelemällä töihin tai kauppaan. Olet luvannut autollesi hetken hengähdystauon. No ensimmäisten kokeilujesi perusteella löydät kehostasi uusia lihaksia, joiden olemassaolosta et aikaisemmin tiennyt mitään. Sitten tulee pieni rasitusvamma ja kas auto onkin mukava väline kauppareissulle.

Olen itse tehnyt joskus kaikki yllä mainitsemani lupaukset. En ottanut niitä liian vakavasti. Päätin, että kun retkahdan, niin retkahdan sitten kunnolla. Tässä olisi muutama asiallinen ohje omista kokemuksistani. Tipaton tammikuuni alkoi vuoden 2013 alussa. En ollut mikään rapajuoppo, tykkäsin käydä baareissa ja ottaa silloin tällöin hieman ilolientä. Mieltäni askarrutti kuitenkin eräs seikka, baarikierrosten jälkeinen päivä meni toipuessa ja väsymystä potien. Olen aina ollut aamuihminen ja tykännyt aamuista. Otin tavoitteeksi aamukuntoilun eli aamulla on lähdettävä jonnekin, vaikkapa vain pyörällä kauppareissulle. Edellisen illan baarikierroksen jälkeen aamukuntoilu ei ollut nautinnollinen. Lopetin pörräämiseni. Nukuin hyvin ja heräsin aamulla virkeänä. Tänään sallin itselleni oluen tai kaksi silloin tällöin, mutta siihenpä se sitten jääkin. Kuinka mukava onkaan herätä aamulla ilman pääkipua ja väsymystä. Jos nykyään käyn baareissa, niin olen yleensä autolla tai sitten juon vain tuon pari olutta. Oma koti on paras paikka, saman ovat myös ystäväni huomanneet. Heistäkin lähes kaikki ovat lopettaneet joka viikonloppuiset pörräämiset.

Tupakkalakkoa en ole koskaan kokeillut. Olen polttanut kauan, tosin minulle riittää aski viikoksi eli kohtalaisen vähän. Kuitenkin olen myrkyttänyt kehoani koko ajan. Tiedän itsestäni, että kun tupakointini loppuu, se myös loppuu kerta laakista, ilman korvaavia hoitaja. Karkeista syön ainoastaan suklaata. En ole kokeillut lakkoa. Jos mieleni tekee suklaata, minä syön sitä. En tosin syö koko levyä kerralla vaan suklaalevy riittää viikoksi. Suklaan suhteen olen nirso, minulle kelpaa vain yksi levymerkki tai tietty konvehtirasia. Kaikki muut minä lahjoitan tutuilleni, jotka myös tietävät makumieltymykseni.

Laihdutuskuuria en ole koskaan kokeillut kunnolla. Olen pullukka ja hyväksyn sen. Olen sinut itseni kanssa ja tyytyväinen kehooni. Ravinnon suhteen olen nirso, kummallisuudet ja eksotiikka ovat vieraita asioita aterioillani. Syön perusruokaa, herkuttelen niin halutessani. Eteisessä oleva iso peili kertoo totuuden, ikää tulee lisää ja paikat saattavat löystyä. Sen verran voin paljastaa, että vaatehuoneessani on 30-vuoden takainen ylioppilasasuni, joka mahtuu vielä päälleni. Se ei ole edes tiukka, mutta olkatoppaukset ovat aika massiiviset. Vierailu vaatehuoneeseen silloin tällöin on hyvä mittari, olenko lihava vai laiha.

Liikunta on aina kuulunut elämääni jossain muodossa. En ole koskaan ollut mikään kilpaurheilija, olen liikkunut vain itseäni varten, kehoni sallimissa rajoissa. Jos liikuntakerta on jäänyt väliin, olen korvannut sen hyötyliikunnalla kuten siivouksella, kaupassa käynnillä pyöräillen. Olen säästynyt suuremmilta liikuntavammoilta jokapäiväisen jumppani ja venyttelyn avulla. Jos nyt olet päättänyt aloittaa liikunnan ja et ole liikkunut kovin aktiivisesti, pidä järki päässäsi. Aloita rauhallisesti, ensi kesänä ei ole pakko juosta maratonia. Nauti liikunnasta, tee sitä oman mielesi virkistykseksi ja mielesi mukaan. Älä liiku muiden painostamana, koska silloin sinä et nauti tekemisestäsi. Ota kaverisi mukaan, vältä kilpailua. Muista kehosi huolto ja lepo. Liikunnan jälkeen tuleva hyvänolotunne on oleva palkintosi.